Mä tiedän että tää maailma tappaa mut, hitaasti, mutta varmasti, se tappaa mut

Tähän kaikkeen yli tarjontaan, joka on niin kovasti esillä, halpana, ensimmäisessä rivissä lavalla, helposti saatavilla, se on kaikkialla, nään ja kuulen sen. Koko ajan, mutta en voi koskea. Niin kaukana. Se tappaa mut, vaikka en voi koskea, en saa, liian kaukana, mä kuolen siihen.

Suurkaupunki

Lika, saasta, alkoholistit, narkkarit, diilerit, huorat, baarimikot, jengit ja ulosottomiehet.

Siksi juuri että mie olen nyt niin kaukana siitä kaikesta, tarkoin varjeltuna ja hyvässä puhtaassa kasvuympäristössä. Siksi kaikki menee aina äärilaidasta äärilaitaan, aina kantapäänkautta keskitielle.

Ei kannabiksen laillistaminen ole oikein, mie en voi sanoa kannattavani sitä. Isä tai Marja on jostakin raahannu seinälleni lehtileikkeen, juuri tuo jonka otsikko on tässäkin; Pää sekaisin-meno lisännyt sekakäyttöä" Siellä lukee, että huumeet on pahasta. Kaikki. Kuunnelkaa:

Selvityksen mukaan opiaattien takia hoidossa olleet käyttivät monesti myös erilaisia amfetamiineja, kannabista ja lääkkeitä. Monet kannabiksen takia hoidossa olevat taas kertoivat käyttäneensä myös stimulantteja ja alkoholia.

Petri aloitti päihteiden käytön 14-vuotiaana kannabiksen polttamisella. Myöhemmin kuvioihin tulivat myös muut aineet.

Mutta mie osaan silti perustella nuista väitellessä miksi kannabis pitäisi laillistaa.

 

Mie haluaisin vaihtaa salasanaa, ja poistaa sen kokonaan. Mie haluaisin että minun mieltä ei lukisi kukaan, että ihmiset ei tietäisi pilvistä sateenkaarien takana. Mutta miten mie sitten voisin sitäkään vähää löytää samanlaisia ihmisiä, jos ottaisin salasanan pois, olisi muuri minun ja muun maailman välissä taas vähän matalampi? Minua on niin hirveän helppo vihata, ja vielä helpompi sääliä.